Katso Herman Toivolan tervehdys

Seppä Herman Toivolan suunnittelema, vuonna 1890 valmistunut asuinrakennus osoitteessa Cygnaeuksenkatu 2. Rakennuksen eteen on kerääntynyt tontin naisväkeä, päivänvarjon kanssa rouva Matilda Toivola. Kuva: Keski-Suomen museo

Cygnaeuksenkatu 2

Cygnaeuksenkatu 2:n tontti on ainoa Jyväskylän 1800-luvun puutalokaudesta kertova, ehjänä säilynyt kokonaisuus. Käsityöläisyys on ollut olennainen osa tapahtumarikkaan historian omaavan pihapiirin luonnetta.

Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän asemakaava piirrettiin ajan mukaisesti suorakaiteen muotoiseksi. Tonttien lukumääräksi merkittiin 143. Vuoden 1838 ensimmäisten myytyjen tonttien joukossa oli myös tontti numero 111, nykyinen Toivolan Vanhan Pihan alue.

Heinolasta Jyväskylään kotiutunut värjäri Anders Nygrèn huusi tyhjän tontin itselleen 50 seteliruplalla vuonna 1838 ja tontille nousi kaksihuoneinen käsityöläisperheen asuinrakennus. Värjäri itse muutti pois kaupungista asuinrakennuksen valmistuttua 1840.

Näkymä Jyväskylän satama-alueelta Rantakadulle (nyk. Hannikaisenkatu) n. 1870-1880-luvulla. Kuvassa vasemmalla näkyy Sparvinin talon päätyä. Kuva: Keski-Suomen museo.

Sparvinin aikakausi

Omistajanvaihdosten seurauksena tontti sai pysyvämpiä asukkaita vuonna 1844 kun kirvesmies Anders Gustaf Sparvin vaimonsa Marian ja kolmen lapsensa kanssa asettuivat taloksi.

Erilaisten vaiheiden jälkeen tontin omistajaksi 1860-luvun alussa siirtyi perheen poika Johan Sparvin. Perheen kasvaessa aloitettiin uudisrakentaminen: aluksi tontin alareunaan tehtiin kolmihuoneinen hirsirakennus ja sen kylkeen samantien lautarakenteinen ulkorakennus. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1863, tontin keskelle rakennettiin pieni hirsitalo..

Merkittävä muutos tontin rakentamisessa tapahtui vuonna 1881, kun Läntisen poikkikadun (nyk. Cygnaeuksenkatu) varteen rakennettiin lankkupuoti puotihuoneineen, varastoineen ja talleineen. Se tehtiin kadun varressa jo olleen pienen asuinrakennuksen jatkoksi. Näin Johan Sparvin vahvisti asemaansa kauppiaana.

Toivolan perhe eli Matilda, Muisto sekä Herman Toivola kuvattuna valokuvaamossa n. 1896-1900. Kuva: Olga Höglund-Oksanen, Keski-Suomen museo.

Tehtailija Herman Toivola

Rakentamishankkeiden myötä laivuri-kauppias Johan Sparvin majoitti pihapiiriin sukulaisten lisäksi myös vuokralaisia. Yksi heistä oli seminaarin verkmestari eli työmestari Herman Toivola, joka muutti pihapiiriin vuonna 1880. Hän avioitui samalla tontilla asuvan Johan Sparvinin tyttären Marian kanssa vuonna 1885. Jo vuoden päästä häistä nuori vaimo menehtyi lapsivuoteeseen, kolme päivää esikoispojan syntymän jälkeen.

Herman Toivola jäi pienen Muisto-pojan kanssa asumaan appivanhempiensa pihapiiriin. Hän jätti seminaarin työmestarin ammattinsa ja rakennutti 1890 tontille uuden asuinrakennuksen, sekä oman sepän pajan. Kolme vuotta myöhemmin sepäksi kouluttautunut Herman Toivola solmi avioliiton Matilda Eskolinen kanssa.

Herman Toivolan sepänliike menestyi hyvin. Toivolan sepänpaja valmisti koneita, koneen osia, kaivopumppuja ja muun muassa paloruiskuja. Paja työllisti sepänsällejä, vaskiseppiä ja metallisorvaajia. Useat heistä asettuivat saman pihan asukkaiksi ja toivat näin itsekin elämää nuoreen Jyväskylään. Tontin omaksi lunastanutta Toivolaa alettiin kutsua kaupunkilaisten keskuudessa tehtailijaksi.

Vuonna 1897 entisen Sparvinin lankkupuodin tilalle tehtiin suuri rakennus, jonka yläkertaan valmistui kaksi asuinhuoneistoa. Kivijalassa oli asuinhuone, kaksi keittiötä, pesutupa ja kauppapuoti. Rakentamisen ohessa pihaan istutettiin myös pensaita ja lehtipuita. Valmis pihapiiri oli tyypillinen käsityöläistontti, jossa sijaitsi sekä koti että työpaikka. Vuosikymmenien aikana tontille rakennetut rakennukset olivat toivottu lisä helpottamaan kasvavan kaupungin asuntopulaa ja tarjosivat samalla tontin omistajille lisäansioita.

Synnytyssairaalan henkilökuntaa yhteiskuvassa Matilda Toivolan (yläportaalla keskellä) kanssa Jyväskylän yksityisen synnytyssairaalan rappusilla Cygnaeuksenkatu 2:ssa 1900-luvun alussa. Rakennus valmistui vuonna 1897 Herman Toivolan rakennuttamana ja jyväskyläläisen Oskari Toikan suunnittelemana. Kuva: Keski-Suomen museo.

Synnytyslaitos pihamiljööseen

Tarpeellinen oli myös tontille vuonna 1899 perustettu yksityinen synnytyslaitos. Nykyisen Kauppakatu 31:n osoitteessa sijainnut edellinen synnytyslaitos tuhoutui tulipalossa vuonna 1899. Innokas vapaapalokuntalainen sekä kaupunkilaisten olojen puolesta puhuja Herman Toivola antoi uudehkosta talostaan tilat synnytyslaitoksen tarpeisiin. Tontilta sai asunnon myös synnytyslaitoksen henkilökunta. Pajan ja synnytyslaitoksen toimintaa helpotti huomattavasti kun tontille asennettiin sähkövalot vuonna 1903 ja vesijohto 1910. Synnytyslaitos toimi aktiivisesti vuoteen 1919.

Kuparisepän talo Toivolan Vanhalla Pihalla, Keski-Suomen museon käsityöläismuseot. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo.

Piha 2000-luvulla

Vuonna 2010 tontille siirretyt Keski-Suomen museon käsityöläismuseot ovat vanhimpia edelleen pystyssä olevia jyväskyläläistaloja. Kuparisepän talo ja Puusepän talo ovat toimineet museona 1950-luvun puolivälistä saakka. Ne ovat harvinaisia esimerkkejä pienen puutalokaupungin, Jyväskylän, vanhimmasta rakennustavasta ja 1800-luvun asumisesta.

Lukuisten asukasmuutosten ja omistajavaihdostenkin jälkeen Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmatontti on nykypolven onneksi säilynyt kokonaisuutena, johon nivoutuvat sekä tarinat, perinne ja toiminta myös meidän ajassamme – menneiden tarinoiden säikeet tulevat näkyviin Toivolan Vanhassa Pihassa.